Eduskuntavaalien selkäsaunan jälkeen on alkanut vihreiden itsetutkiskelu. Tämä on tervettä, mutta tämä olisi pitänyt käydä jo edellisten kuntavaalien jälkeen. Kentällä helsinkiläisessä paikallisyhdistyksessä toimivana vihreänä jo kuntavaalien jälkeen oli selvää, että jotain pitäisi tehdä. Nyt eduskuntavaaleissa vaaliteltalla sai vastata samoihin kysymyksiin ja ihmetykseen siitä, mitä vihreille on oikein tapahtunut. Huolestuttavinta olivat ne lukuisat kommentit, että en enää koskaan äänestä vihreitä. Mikä on mennyt pieleen?
Viestintä
Yksi keskeinen ongelma on viestintä. Minua henkilökohtaisesti on ärsyttänyt viestintä, joka tarraa jokaiseen pieneen ”voittoon” ja rummuttaa sitä suurempana saavutuksena kuin se onkaan. Samalla jokainen vihreiden edustaja tuuttaa tätä samaa viestiä omalla kuvallaan varustettuna omille verkostoilleen. En ole viestinnän asiantuntija vaan pikemminkin sen käyttäjä mutta jos tämä ärsyttää minua aktiivista rivivihreää, niin mitä tästä muut ajattelevat. Joskus viestinnästä on jäänyt ihmetys, että minkähän takia tämä on julkaistu. Miten tämä liittyy Vihreisiin.

Yhtä hyvin voisin kertoa, että ihminen on käynyt kuussa ja kuinka tärkeää tämä on teknologian kehittymiselle. Tällainen viestintä kertoo epätoivosta ja siitä, että viestijöillä ei ole selkeää kuvaa siitä mitä oikeastaan pitäisi viestiä.
Politiikan suunta
Viestinnän ongelmat ovat nähdäkseni suoraa seurausta siitä, että politiikan suunta on ollut hakusessa. Ei ole ollut selvää linjaa siitä, mitä halutaan tehdä ja sitten on päätetty keskityttyä ydinosaamiseen ja -kannattajiin. Tämä on kaventanut vihreiden kosketuspintaa ihmisten arkeen ja varsinkin Helsingissä korostanut sanoman ja arjen havaintojen ristiriitaa. Vihreitä markkinoidaan luontopuolueena ja samalla ihmiset näkevät, kun omassa lähiympäristössä kaatuu puita. Varsinkin kriisiaikoina (covid, Venäjän hyökkäyssota) tämä ristiriita korostuu, kun elinkustannusten nousu ja ilmastonmuutoksen/luontokadon kustannukset eivät kohtaa ja niitä ei osata avata. Tämä johtaa väistämättä siihen, että Vihreät ei ole uskottava taho ja Vihreiden tarjoama politiikka ei ole uskottava vaihtehto.
Vähemmistöt
Puolueen nykyiset ongelmat linjata omaa toimintaansa ovat näkyneet entistä enemmän erilaisten vähemmistöjen vieraantumisena vihreisiin. Sitä ei auta erilaiset hyvesignaloinnit pride marsseilla tai vammaisten oikeuksien puolesta, jos ne eivät johda tekoihin. Esimerkiksi vammaispalvelulain uudistus – niin vammaiskenttää jakava kuin se olikin – olisi tarvinnut jotain kantaa puolueelta. Ja ei – mielestäni sateenkaariväreillä väritetty portaikko tai suojatie ei ole oleellista viestintää lgbtq oikeuksien puolesta – lähinnä vain nolottavaa oman itsensä esiintuomista ilman varsinaista sisältöä.
Kannabis
Huumepolitiikan keskeinen asia olisi saada toteutettua käyttöhuonekokeilu ja päästä ehkäisemään hälyttävästi nousseita huumekuolemia. Asiaa ei yhtään auta, että samaan aikaan osa Vihreistä kampanjoi kannabiksen laillistamisen puolesta. Vaikka olen samaa mieltä, että laillistaminen tulee tapahtumaan jossain vaiheessa, se ei palvele taistelua käyttöhuoneiden ja huumeiden käytön rangaistavuudesta luopumisen puolesta. Itse en usko, että tällä on pitkällä aikavälillä suurta vaikutusta Vihreiden kannatukseen. Samanlaisia hörhöjähän me olemme aina olleet muiden mielestä. Se kuitenkin vie huomion pois oleellisesta.
Pöyristymisen kulttuuri
Kun joku haluaa saada aikaan kohun vihreiden keskuudessa, on tähän helppo keino. Esitä oikealla foorumilla kärjistetty väite kasvissyönnistä, metsästyksestä, maataloudesta, energiasta, ilmastonmuutoksesta, luonnonsuojelusta tai mistä vain sopivasti vihreisiin liippaavasta aiheesta, niin vihreiden someaktiivien joukossa tapahtuu pöyristymisreaktio. LOPETTAKAA! Pöyristyminen palvelee vain väitteen esittäjää ja hänen näkyvyyttään. Mitään pisteitä vihreille ei tuosta saada.
Ei vasemmalla tai oikealla vaan paikallaan
Tältä minusta on tuntunut nyt viimeiset pari vuotta. Minulle Vihreässä liikkeessä on ollut tärkeää se, että uskalletaan olla laajalla rintamalla edessä. Ajaa vihreää siirtymää ja rakennemuutosta. Kehittää vihreää hyvinvointitaloutta. Turvata heikompiosaisten mahdollisuuksia yhdenvertaiseen elämään. Kehittää toimeentulon ja yrittäjyyden mahdollisuuksia. Puolustaa vähemmistöjä ja puuttua rasismiin ja syrjintään – myös itsessämme. Sanoa rehellisesti, että haluamme koko Suomen pysyvän elinvoimaisena ja asuttuna, eikä vain jonain kaupunkilaisten reservaattina. Kertoa miten talouden lainalaisuudet otetaan huomioon vihreässä siirtymässä ja miten väistämättömiin muutoksiin varautuminen on parempi vaihtoehto kuin muutoksen kieltäminen. Tärkeintä on kertoa minkä puolesta toimimme ja millä keinoilla siihen päästään. Tarjota ratkaisuja niin arjen pieniin ongelmiin kuin Suomen, Euroopan ja maailman laajoihin, meitä kaikkia koskeviin uhkiin ja mahdollisuuksiin.
Heikki Majava/10.4.2023
Vastaa